.

TENZBA

2017/11/29

urakka

Huh, mikä päivä takana! Aloitin aamun tuttuun tapaan Vamoksella. Jami oli jäänyt mun luokse yöksi ja sain yllätyksenä kahvit valmiiksi keitettynä suoraan sänkyyn. Ihanaa! Raahasin itseni superväsyneenä univelkaisena Leppävaaraan aamiaiselle ja yritin jutella ihmisten kanssa sen, minkä jaksoin. Olin oikeastaan iltapäivään asti ihan omissa maailmoissani ja keskittyminen päivän tehtävään oli vaikeaa. Vamoksen jälkeen oma ohjaajani jäi kanssani yksilötapaamiseen, missä pohdimme mun tulevaisuutta ja ajatusmaailmaani. Hän oli ilmeisesti ollut musta huolissaan ja halusi siksi tavata kahden kesken jo pari viikkoa viime kerrasta. Piirsimme yhdessä käyriä elämän vuoristoradoista, mietimme mielekkäitä tekemisiä mulle ja sitä, miten oppisin arvostamaan itseäni enemmän. Mulla kun on tapana sysätä omat fiilikset taka-alalle ja suunnata kaikki vähäiset voimavarani lähipiirini tai tuntemattomien ihmisten jeesaamiseen. En oikein sen suhteen osaa olla itsekäs, vaikka saisinkin. Mieleni piristyi hetkessä, näin harmauden lisäksi taas haaleasti sateenkaaren värit ympäristössä ja tartuin itseäni niskasta kiinni. Usein sanon tekeväni tsemppiaskeleen tms. mutta tänään oikeasti onnistuin siinä. Saavuin kotiin, riisuin takin, heitin pyykit koneeseen, tyhjensin kuivat vaatteet kaappeihin paikoilleen, vein roskat ja mainospostit keräykseen, tartuin imuriin ja pyyhin kaikki pölyt. Kävin myös läpi viisi kuusi muuttolaatikkoa ja vein ne verkkokellariin pois tieltä. Suurin osa tavaroistani on tänään päätynyt hyllyille, olen saanut käyttää nauloja ja vasaraa, ja iskäkin ilmestyi kylään alkuillasta. Mulla olikin häntä jo vähän ikävä. Parhaillaan kuuntelen Def Leppardia ja nautin sohvani tarjoamasta mukavasti lepoasennosta. Hyvää loppuiltaa teille, tsekatkaahan youtube-videoni tästä!

VamosVamosVamosVamos

2 kommenttia:

Kiitos kommentista! :3