.

TENZBA

2017/10/28

oma asunto

Tänään oli historiallinen päivä. Minä muutin omilleni, pois vanhempien nurkista, yksikseni. Aiemmin asuin exäni kanssa muutaman kuukauden, mutta nyt otin askeleen kohti yksin elämistä, itsenäistymistä, aikuistumista ja oman vastuun kantamista. Haimme aamulla äidin ja Olavin kanssa avaimia asuntooni, kun kävi ilmi, ettei edellinen asukas ollutkaan palauttanut omiaan. Onneksi rakas äitini on maailman paras vänkääjä, joka tuntee oikeutensa tilanteessa kuin tilanteessa. Äiti hommasi mulle käytännössä tosi pian omat avaimet kiinteistöhenkilön kautta ja lähdimme heti tutkimaan kämppää tarkemmin. Kunnossa ei ollut valittamista! Sillä aikaa, kun äitini putsasi pintoja ja jääkaappia jne. minä ja Olavi kannoimme raskaita muuttolaatikoita rappukäytävään ja hissillä asuntooni. Teimme myöhemmin vielä toisen tavarareissun, iltapäivällä hain iskän kanssa Ikeasta kamaa, minkä kokoamiset jätin suosiolla huomiselle. Alla on joitain kuvia tyhjästä asunnostani ja kilometrien päähän paistavasta innostuksestani. Päivä oli tosi raskas mutta mieluisa. Huomenna sitten jatkoa!

MuuttoMuuttoMuuttoMuuttoMuuttoMuuttoMuuttoMuuttoMuuttoMuutto

2017/10/26

haluan kaiken nyt heti

Heissulivei! Arvatkaa, kuka heräsi ilman herätyskelloa ajoissa? MINÄ. Ehdin loistavasti aamupäivän hoitokokoukseeni, missä ihmetetiin hyvää vointiani ja mietittiin jo tulevaa kevättä. Selitin lääkärille kaiken suunnitelmistani työelämän ja opiskelun suhteen, lääkkeiden toimivuudesta ja nukumisen paranemisesta. Sekä politätini että lääkärini toivottivat hyvää muuttoa ja onnea uuteen kotiin, kiitin heitä ja poistuin. Kotona heitin nopeasti nätit meikit naamaa (mitä ette tietenkään tule täällä blogissa näkemään tänään) ja istuin sängylle odottelemaan bussia Tapiolaan. Iskä laittoi äsken viestiä viikonlopun mahdolliseen Ikea-käyntiin liittyen, ettei ehtisikään varmaan hakea kanssani hyllyä, kun hänellä on käytössä vain yksi talvirenkailla varustettu kulkuneuvo, ja matkasuunnitelmiakin olisi. Musta tuntuu, että ihan just soitan itelleni pakun huomiseksi ja roudaan kamat yksin kämpille. Saa myös nähdä, minkä kokoisessa paketissa tuleva ruokapöytäni myydään, koska voisin napata sen Tapiolasta mukaani bussiin. Mun tuurilla pöytä on kuitenkin kokonainen, enkä tule ikinä saamaan sitä matkaan. Se maksaisi kuitenkin vain 75 euroa nyt alennuksessa. FUCK THIS SHIT. xd

HommeHommeHomme

2017/10/25

over the top

Koska minä olen selkeästi aivan liian innoissani tulevasta muutosta, on pakko yrittää väkisin keskittyä muuhun. Muuten en saa unta koko yönä, ja kuitenkin huomenna on tiedossa tärkeää vuokrasopimuksen lukemista ja hoitokokousta (polijuttuja). Olen pyrkinyt noudattamaan vlogiaikatauluani tältä viikolta ja huomenna julkaisenkin tämän päivän materiaalit. Mikäli et ole nähnyt kahta edellistä videoa, linkit ovat tässä: maanantai & tiistai. Shoppailin iltapäivällä melkeinpä laittoman paljon kaverini Elenan kanssa! Ensin löysimme kämppääni parilla sadalla eurolla kalusteita niin keittiöön kuin valaisimiksi, sekä söimme Hesessä energiatasot kuntoon. Raahatessani painavia ja valtavia ostoskasseja ympäri Selloa, totesin, etten tulisi koskaan pääsemään lastin kanssa bussilla kotiin. Äiti nappasi mut kotimatkaltaan kyytiin ja ajoimme suoraan Kodin ykköseen tilaamaan sänkyä ja sohvaa minulle. Sillä välin, kun hän pohti seuraavan viikon ruokatarvikkeita, minä kiertelin K-rautaa lyöden vasemman sääreni joka toinen minuutti ostoskärryjen ulokkeeseen. Perkele sentään. Huomenna varmaan jalasta sojottaa kuhmu tai muu epämääräinen tummahko uloke. Onneksi myös oikea sääri otti osumaa pariin otteeseen, joten ainakin ulkonäkö tulee olemaan tasapainossa.

Keskittyäksenne kanssani muuhun, kuin tähän ihanaakin ihanampaan muutto-asiaan, ottakaa kohteeksenne Audi-kuvat päivältä, jolloin taltioin ystäväni kulkupelin kauneimmat kulmat mahdollista myynti-ilmoitusta varten.

KuvaustaKuvaustaKuvaustaKuvaustaKuvaustaKuvaustaKuvaustaKuvaustaKuvaustaKuvaustaKuvaustaKuvaustaKuvaustaKuvaustaKuvaustaKuvaustaKuvaustaKuvaustaKuvausta

2017/10/24

ikea

Eilen minä ja äiti pyörähdettiin Ikeassa. Oikeastaan saatiin useampi tunti kulumaan siellä, kun kiersin jokaikisen hyllyn ja keräsin tarpeellista irtaimistoa tulevaan asuntooni. Ensimmäisenä oli vuorossa tietysti se tärkein: ruokailu. Valitsin vegaanivaihtoehdon: kasvispyöryköitä, couscousta ja paholaisen kastiketta. Oon syönyt kyseisen annoksen monesti ja olin jälleen tyytyväinen valintaani. Näin vielä yöllä unta, missä söin saman aterian ravintolassa. :D En alkuun edes muistanut sopineeni koko Ikea-käyntiä tälle päivälle, mutta tästä videosta voi varmaan jokainen nähdä, ettei väsymystilassani kyllä missään ollut mitään järkeä.

New famNew famNew famNew famNew famNew famNew famNew fam

2017/10/23

i want

IMG_6386

Olen täyttänyt kamerarullani ja safarin välilehdet kaiken maailman sisustustavaroilla ja huonekaluilla. Kasasin noin vartin kollaaseja printattavaksi, jotta voisin paperilla vertailla esineitä tuotetietojen ja hintojen kera. Joukossa on oikeasti turhiakin tavaroita, kuten lasinen mehuannostelija. Olen kuitenkin halunnut ja kinunnut sellaista jo iäisyyden, joten ehkä viimeisimpänä budjetin (minkä budjetin :'D??) salliessa ostankin sen. Todellisuus kuitenkin on varmaan se, että saan ostettua tasan yhden hyllyn ja pöydän, ja kellon joudun tehdä itse. Aina saa haaveilla ja ylläolevassa kuvassa näkyy osa mun haavehankinnoista. Ehkä sittenkin voisin toivoa synttäri- tai joululahjoja.

too excited

Veikkaan, etten tule seuraavaan viikkoon nukkumaan kunnolla. Mulla on kauhea innostus ja ehkä ihan pikkiriikkinen jänityskin päällä tulevien tapahtumien takia. Ensinnäkin, perjantaina pääsen käymään ensimmäistä kertaa elämässäni sirkuksessa. Samana päivänä on myös eka yksilötapaamiseni Vamoksella. Mietitään siellä varmaan mun tulevaisuutta koulun ja työn kannalta. Iltapäivälle olin buukannut lävistysajan, mutta nyt kun mietin uudestaan, en välttämättä haluakaan nännejäni lävistetyiksi. :D Niinpä soitan sinne huomenna ja perun ajan, tai muokkaan varausta esim. kauan haaveilemaani septumiin, tragukseen tai smileyyn. Katsotaan, miten käy. Lisäksi mua jännittää asuntonäyttö tiistaina. Oikeastaan kyseessä ei ole edes näyttö, vaan kysymys haluanko muuttaa huoneistoon vai kieltäydynkö. Rakennus on tämän vuoden puolella pistetty pystyyn, moderni, tilava ja parvekkeellinen. Aluekin on mulle tuttu, joten näkemättä edes koko asuntoa, tiedän jo vastaavani myöntävästi ylihuomenna. Lauantaina onkin sitten vuotuinen suvun juhlalounas hienossa ravintolassa. Muistatte ehkä postauksen, jossa exäni oli mukana syömässä kanssamme. Tänä vuonna saavun yksin, mutta ei se mua haittaa. Eihän veljenikään tuo seuralaista! Jos tässä ei vielä ollut tarpeeksi innostuksen aihetta, niin kerrottakoon, että kuvaan mahdollisesti yhden musiikkivideonkin tähän viikkoon. Kauheasti tehtävää, arkipäivien Vamos-tunnit ja perjantain "terapia"valmennusryhmä mukaanluettuna. Onneksi mulla tuntuu riittävän energia, flunssa ei ehkä sittenkään iske ja olen saanut nukuttuakin paremmin. Kaikkea tätä kivaa esittelen vielä blogissani, jotta näette, etteivät sanat jääneet vain suunnitelmiksi. Siihen asti, buenas noches! ♡

IltaIltaIltaIlta

2017/10/18

abandoned

TammiTammiTammiTammiTammiTammiTammiTammiTammiTammiTammiTammi

Postauksen kuvat on otettu matkalta tuntemattomaan ja perillä siellä. Tammi halusi ajeluttaa mua ympäriinsä katsomaan hylättyä kylää täällä Espoossa, sekä jotakin erikoisempaa Kirkkonummen puolella. Tämä ns. hylätty kylä sisälsi lähekkäin rakennettuja palaeita tai muuten rapistuneita taloja, joissa osassa oli vielä huonekaluja jäljellä. Seiniä oli toki sprayailtu, mutta alkuperäisten asukkaiden tavaroita oli myös löydettävissä. Erikoisimpia esineitä, joihin törmäsin, olivat lapsen piirustukset, karhukirje 1965-vuodelta, kolmet rekisterikilvet ja verinen huumeruisku. Lisäksi lattioilla oli suuri määrä vanhoja ruotsinkielisiä lehtiä ja levymainoksia. Tuon tyylisissä rakennuksissa en viitsi haahuilla pitkään, ettei mahdollinen home käy hengitykseen.
Kirkkonummen puolelta löytyikin tämä tuntematon, mistä Tammi ei suostunut kertomaan mitään, ennen kuin olimme perillä. Kyseessä oli hylätty ampumarata, hieman tuoreempi kohde. Mielenkiintoisen paikasta teki hylsyt. Maassa oli läjäpäin pieniä metallisia vääntyneitä hylsyjä (joiden mallia en osaa enää mainita) mutta myös muutama isompi, joita ei olisi saanut edes ampua kyseisessä paikassa. Mukava kuitenkin, että ampumista harrastavat ihmiset ovat päätyneet radalle, eivätkä julkisiin paikkoihin. Rataa ei ole saanut käyttää sitten vuodenvaihteen 2015-2016.