.

Banner_Blog

2018/04/16

coming home

Viimeinen Kypros-aiheinen postaus tulee tässä. Ensimmäistä kertaa lunastimme hotellillamme aamiaisbuffetin, joka osoittautui loistavaksi. Toisinaan joudun syömään kananmunaa, saadakseni vatsani täyteen etenkin lihapainotteisissa ravintoloissa. Nappasin lautaselleni myös vihanneksia ja perunaa, nam! Alla olevassa kuvassa näkyy mun yleisin ulkonasyöntiin liitetty juomataipumus. Otan aina vähintään yhden lasin vettä, yleensä kaksi, pakotan yhden mehun alas (en koskaan juo mehua, hyh) ja ainakin yhden kupin mustaa vahvaa kahvia. Aamiainen oli herkullinen!

Kotiinpaluu sujui lähes moitteettomasti. Lentokentällä Kyproksen päässä ei ilmennyt lainkaan ongelmia, vaikkakin hieman ärsytti omituinen ostosalue tuolla. Pääsimme koneeseen sujuvasti, istuuduin veljeni viereen keskipaikalle, ja toiselle puolelleni istui mukavan oloinen naishenkilö. Nukahdin jossain kohtaa lentoa ja heräsin siihen, kun mulle tuotiin erikoisateriani: kasvisruoka. Veljeni herätin hänen ruoan saapuessa, ja unisuudestamme saattoikin ehkä päätellä univelkojen olleen läsnä. Pari kertaa vauvat huusivat kurkku suorana, mutta onneksi mulla oli hyvät kuulokkeeni mukana ja sain suljettua epämiellyttävän metelin ulos ajatuksistani.
Suomen päässä iskä odotti meitä, koska olimme sopineet hänen kanssaan kyydin kotiin. Pääsimme heti autossa kertomaan matkastamme innokkaina ja väsyneinä. :D Oli aivan ihanaa astua viileään ulkoilmaan tuon minulle kuuman Kyproksen jälkeen. Olen niin vahva kylmän rakastaja.

Kypros LASTKypros LASTKypros LASTKypros LASTKypros LAST


2018/04/12

mountain hiking

Aah, tulee ihana fiilis näitä kuvia katsellessa. Kahtena vlogaamattomana päivänäni nautin perheen seurasta ja matkakohteesta täysin rinnoin. Huijasin hieman kuvaamalla pienen koosteen vuoristolta, ja video tulee huomenna julki kello 14:00 kanavalleni. Lähdimme aikaisin aamulla lomamatkaa suunnitellessa päätetylle päiväretkelle vuokra-autollamme. Vuoriston nimi taisi olla Olympos tai jokin sinne päin, ja vuoren huipulla sijaitsi talvella käytössä oleva laskettelukeskus. Aika hassua ajatella, että etelässäkin lasketellaan ja on lunta talvisin. Kävimme katsomassa rinteitä ja hissejä, ja paikka oli paljon paremman oloinen kuin Suomen etelän keskukset.
Pohdimme 7,6km ja 14km kävelyn välillä, ja päädyimme lyhyempään - onneksi. Ensin suoritimme vahingossa alkulämmittelyn kävelemällä alamäkeä ja vieläpä väärään suuntaan puolisen kilometriä, mikä tarkoitti jyrkkää takaisin kapuamista toiset 500 metriä. Virheliike aiheutti mulle suuren väsymyksen, jota huilasin pois eväsleipien avulla. Suostuin lopulta kuitenkin lähtemään mukaan kuulemma samaa korkeutta koko ajan viettävää polkua kävelemään ja olen näin jälkikäteen todella iloinen, että lähdin. Maisemat eivät aluksi päätä huimanneet, mutta kahden ensimmäisen kilometrin jälkeen alkoi tapahtua. Koko Kypros avartui edessämme merelle ja horisonttiin asti. Näimme suola-altaita, kaivoksen, asutusta ja paljon kaunista metsää. Aurinko paistoi, oli lämmin, joskin kylmempi kuin alhaalla rantatasolla, tuuli vilvoitti kasvoja ja kroppaa, ja eväät antoivat energiaa jatkamaan eteenpäin. Polku oli hyvin tallottu, n. 80cm leveä ja kiersi koko vuoren ylemmän osion. Korkeuseroja ei juurikaan ollut, mutta osasta kohtaa polku oli hieman sortunut, ja äitiä hirvitti ylittää nuo kohdat. Tsemppasimme kaikki häntä myös niissä osissa, joissa polku kulki aivan jyrkän alamäen reunaa myöten. Hänellä on paha korkeanpaikankammo, mutta minä nautin suuresti pienestä riskistä, haha, ja kauniista maisemista. Matkaan meillä kului yhteensä noin kolme tuntia, mikä ei loppujen lopuksi haitannutkaan minua. Vuori sijaitsi yli parin tunnin ajomatkan päässä Protaraksesta, missä meidän hotellimme sijaitsi, joten suuri osa päivästä vietettiin myös autossa. Nauti kuvista!

HikingHikingHikingHikingHikingHikingHikingHikingHikingHikingHikingHiking

2018/04/08

kypros day 4

Torstai (kyllä) sujui oikein mukavasti. Aamun vietin meressä Ollin kanssa ja hypin voltteja laiturilta. Kun olimme saaneet uimisesta tarpeeksemme, nautimme drinkit läheisessä rantabaarissa ja juttelimme niitä näitä. Tilasin mojiton, ja veli oluen. Sitten lähdimme liikkeelle Vathia Gonia Beachille, jossa aioimme viettää loppupäivän. Otimme mukaan uimalasit, makuualustat ja eväät, ja minä tietenkin lisäsin tavaroihini vielä action-kamerani. Ranta oli laguunimainen, joten aaltoja ei juurikaan ollut ja veden kirkkaus oli mitä mahtavin. Ilman uimalasejakin näin selkeästi pitkän matkan päähän. Kuvasimme Ollin kanssa ahkerasti pohjaa, kivikkoa, toisiamme ja kasveja, ja kaikki tuo näkyy sen päivän vlogissa. Ihmisiä ei juurikaan ollut, koska turistikausi ei tosiaan ole vielä alkanut täällä. Näimme parit meduusatkin (kuolleina) lähellä rantaa.

BeachesBeachesBeachesBeachesBeachesBeachesBeachesBeachesJouBeachesBeachesBeachesBeachesBeachesJou

Lähtiessämme Vathia Gonialta halusimme kurkata vielä auringonlaskumaisemia. Ajoimme vesiluolille ihailemaan jyrkänteen huipulta niiden muodostumia, ja tapasimme pari muutakin suomalaista. Kielekkeen alla oli kivetön vajaat 3 metriä syvä kirkas alue, joka houkutti hyppäämään. Äiti oli ihan sitä mieltä, ettei reunaa saisi mennä kolmea metriä lähemmäksi, ettei se sorru ja me pudottaisi alas. Nuo pari suomalaista tyttöä kuitenkin päättivät hypätä alas ja minähän siitä innostuin. Kipaisin äkkiä takaisin autolle vaihtamaan uikkareihin ja asetin action-kamerani valmiiksi. Laskin jännittyneenä reunalla kolmeen ja hyppäsin. Pudotusta oli ehkä kahdeksan metriä, ja hyvä kun en osunut pohjaan, nimittäin vesi oli todella matalaa. Eihän tuo edes ollut virallinen hyppypaikka. Nautin kuitenkin alasmennessä ilmavirrasta niin paljon, että kapusin takaisin ylös ja hyppäsin uudelleen. Tuotakin materiaalia voi odottaa tulevalta vlogilta. Tytöt olivat tosi mukavia ja halusivat jopa kuvata alhaalta hyppyni. Juteltiin vielä pyyhkeisiin käärittyinä ylhäällä, kunnes mun piti lähteä perheen mukana takaisin hotellia kohti.

2018/04/06

kypros day 3

Kolmantena päivänä lähdimme ajelulle Konnos Beachille. Nousimme jyrkkää ylämäkeä ikään kuin pienen vuoren päälle, ja maisemat olivat kerrassaan upeita. Ihastelin auton ikkunasta erilaisia vihreitä kasveja, turkoosin eri vivahteita meressä ja horisontissa, aaltoja ja auringonpaistetta, enkä millään malttanut odottaa uimaan pääsyä. Parkkeerasimme auton rannan lähettyville, mutta ennen uintia meillä oli vuorossa patikointireissu. Reitti oli noin viisi kilometriä ylä- ja alamäkeä paikoin haastavassa maastossa, hyvin tuulinen, auringon paahtama ja meille yli kahden tunnin mittainen. Pidin muutaman juomatauon, kastuin ihaillessa rappusilla aallon tyrskyjä, söin jäätelöautosta ostetun kahden pallon annoksen ja annoin nääntyneille kulkukissoille vettä.
Reitin puolessa välissä tuuli laantui, sillä vaihdoimme kukkulan toiselle puolelle mereltä poispäin. Riisuin paitani ja hankin väriä pintaan bikinin yläosassa reppu selässä. Sain mahtavaa videomateriaalia niin retkeltä kuin merestä, ja odotan innolla, että pääsen jakamaan matskun teille!

Cyprus
Lasit, paita, laukku: paikallinen liike / Shortsit: Cropp
CyprusCyprus
Luonnon muovaama silta, jolla ei saa enää kävellä romahtamisvaaran takia.
CyprusCyprusCyprusCyprusCyprusCyprusJatkoaJatkoaJatkoa

2018/04/04

kypros day 2

Toista kokonaista päivää vietiin eilen. Wifin vuoksi saatte päivän postaukset aina vuorokauden myöhässä, mutta eihän se haittaa. Heräsimme aamupalalle porukoiden huoneeseen muutaman ovikellonsoiton jälkeen. Otimme kotoa mukaan ruisleipää ja metwurstia muulle perheelle. Lisäksi murukahvi ja parit pussiruoat löytyivät matkalaukusta. Suunnittelimme päivälle autoreissua, mutta tuulesta huolimatta totesimme allasalueen lämpötilan riittäväksi. Niinpä jäimme hotellille rentoutumaan aurinkotuoleille. Aika pikaisesti mulle tuli kuuma, ja suostuttelin pikkuveljeni hyppäämään kanssani altaaseen. Sisäpihan allas on matala ja pitkä, joten piakkoin vaihdoimme toiselle puolelle. Uituamme hetken, otimme sukelluskilpailun, jonka tietty hävisin. Hemmetin tupakkakeuhkot, haha.
Koska meri näkyi heti altaasta noustua kirkkaana edessämme, päätimme käydä tarkistamassa senkin lämpötilan. Tarkistusreissu menikin siihen, että kuvasin meitä sukeltelemassa action-kamerallani. Innostuin myös hyppäämään läheiseltä laiturilta (n. 3m) backflipin, jonka Olli sai taltioitua videolle. Sitä voikin odottaa toisen päivän vlogissa, vink vink!

CyprusCyprusCyprus
Bodysuit: Chiquelle / shortsit: Cropp / flipflopit: Crocs
CyprusCyprusCyprusCyprusCyprusCyprusCyprusCyprus
Neulepaita: Burberry / farkut: Stradivarius / kengät: Michael Kors / laukku: paikallinen marketti / Lippis: Champion
CyprusCyprus

Kävin Ollin kanssa kiertelemässä katuja, syömässä mäkkärissä, shoppailemassa pikkumarketeissa ja valokuvaamassa. Hommasin läjäpäin flash-tatuointeja, eli tilapäisiä kimaltavia iholle vedellä liimattavia tarroja. Ihoni tuntien löydän jämiä vielä pitkään matkan jälkeenkin, mutta ei se haittaa. Myös tulevissa kuvissa nuo vatsallani kiiltelevät asiat ovat siis mm. hamsa ja unisieppari. :D Jälkimmäistä en ikinä ottaisi vatsaan tatuoinniksi, joten menköön feikkinä.
Illasta (liian myöhään) lähdimme koko porukalla etsimään netistä löytämääni kiinalaista ravintolaa. Suunnistus on hieman hankalaa paskojen karttojen vuoksi, eikä netistäkään ole apua, kun ei kaduilla ole wifiä. Hieman kilometrin hitaan jälkeen löysimme vihdoin paikan, Wan Chain, jossa tilasimme suuret mutta herkulliset annokset! Olisin itse voinut tietty katsoa, miltä listalta tilasin mun sienet ja bambut, koska eihän kuvauksessa lukenut lihaa. Se luki listan alussa, joten sain lautasen täydeltä porsaanlihaa. Heitin lihakimpaleet perheenjäsenille ja söin itse loput kasvikset ja paistetun riisin. Paikka oli kuitenkin niin hyvä, että voisin käydä siellä uudestaankin.